July 5, 2007

“Meteli-retriitti selvitti aivoni!”

Kadun aurinkosella puolella kävelee muuttunut mies. Juha Kuha saapuu hymyssä suin paahtavalle lähiöterassille ja tilaa kylmän juoman. Juttelemme hetken kesästä, muuttolinnuista ja rakastamisen vaikeudesta. Kuha näyttää levolliselta - hän on löytänyt oman paikkansa universumissa.

Vain kolme viikkoa sitten tilanne oli toinen. Juha Kuha kärsi vakavasta burn-outista ja yhtyeen toimitusjohtaja Jeesus Vipunen toimitti uupuneen laulu- ja seuramiehen hoitoon. Savonlinnan ateistiyhdistyksen järjestämä meteli-retriitti tuntuu todellakin tehonneen. “En pystynyt nukkumaan oikeastaan koko aikana, sillä huoneessani soi tauotta halpamainen heavymusiikki”, toteaa Juha. “Mutta kuten absoluuttisen nollapisteen etsinnässäkin voi napojen tilaa vaihtamalla saada kuumasta kylmää, minunkin ylitsepääsemätön väsymykseni kääntyi lopulta ennen kokemattomaksi vireys- ja tahtotilaksi.”

Juha Kuhan miellyttävässä seurassa jutustelu kääntyy välillä muihin asioihin. Pohdimme koiraveroa ja tölkkipersikoiden liemen sokeripitoisuutta. Pakottaudun irti keskustelutoverini lumoavasta taikamaailmasta ja kysyn mitä seuraavaksi. “Nyt aion selvittää pimeän äänen ongelman. Olen saanut Mungo Monoselta raakamiksauksia kappaleistamme ennen kuin hän joutui hoitoon ja niiden avulla voin tehdä tarvittavat kokeet. Sen verran voin paljastaa, että äänen kotelointi toisella on osoittautumassa hedelmälliseksi lähtökohdaksi”, Juha Kuha virnistää salaperäisesti kuin Mona Lisa.

Juomat on nautittu ja aurinko käpertyy pilveen. Ymmärrän, että minulla ei ole oikeutta riistää enempää aikaa maailmanluokan tiedemieheltä. Juhaa hyvästellessä huomaan pohtivani journalistin vastuuta maailmassa.